|
LAHTI-VESIVEHMAAN LENTOKENTTÄ - TILANNESELVITYS JA KEHITYSMAHDOLLISUUDET
SISÄLTÖ:
TIIVISTELMÄ
1. ESIPUHE
2. SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT
2.1. Tavoite
2.2. Rajaukset
3. LENTOKENTÄN NYKYTILANNE
3.1 Lentokentän hallinto ja ylläpito
3.2 Omistuspohja ja vuokrasopimukset
3.3 Aiemmat lentokenttäselvitykset
3.4 Nykyinen rahoitus
3.5 Lentokentän kiito- ja rullaustiet, muu varustetaso ja rakennukset
3.6 Toiminta ja toimijaryhmät
3.7 Muut sidosryhmät
4. VÄLTTÄMÄTTÖMÄT PARANNUS- JA INVESTOINTITARPEET NYKYTOIMINNALLE
4.1 Kiito- ja rullaustiet
4.2 Vesi- ja jätevesihuolto
4.3 Rakennukset ja muut rakenteet
4.4 Rahoitus
4.4.1 Käyttäjien rahoitusosuuden lisääminen
4.4.2 Projektirahoitus kehittämiseen ja investointeihin
5. TULEVAISUUDEN KEHITYSTOIMET
5.1 Yritystoiminnan mahdollisuudet
5.2 Yritystoiminta lentokentällä
5.3 Päijät-Hämeen yritykset
5.4. Tulevaisuuden investointinäkymät ilmaliikenteen näkökulmasta
5.4.1 Kiitotiepituus
5.4.2 Navigointi- ja lähestymisjärjestelmä
5.5 Rakennus- ja infrastruktuuri-investoinnit
5.6 Kentän hoito ja hallinto, henkilöstö
5.7 Rahoitusmahdollisuudet
5.8 Lentokentän kehittämisen yhteiskunnalliset perustelut
5.8.1 Lentokenttä ilmailuharrastuspaikkana
5.8.2 Yhteiskunnalle tärkeä lentotoiminta
5.8.3 Elinkeinoelämän tarpeet
6. TARVITTAVIA LISÄSELVITYKSIÄ
6.1 Tärkeimpiä selvitys- ja toteutuskohteita
TIIVISTELMÄ
Selvityksen tavoitteena on luoda katsaus Lahti-Vesivehmaan lentokentän nykytilanteeseen sekä tuoda konkreettisia kehitysasioita esiin ja listata tarvittavia toimenpiteitä.
Lentokenttää ylläpitää ja hallinnoi Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö. Lentokenttäsäätiön tehtävänä on Lahti-Vesivehmaan lentokentän ylläpitäminen ja toimintaedellytysten luominen. Säätiö ei toimi kaupallisesti eikä tavoittele voittoa. Lentokenttäsäätiön talous on tasapainossa ja velaton.
Muut organisaatiot lentokentällä järjestävät käytännön toiminnan omien tarkoitusperiensä mukaisesti mutta yhteistyössä lentokenttäsäätiön kanssa. Tärkeää on kanavoida tämä työnjako selkeiksi toimintamalleiksi sekä estää päällekkäisyydet ja ristiriitaiset tavoitteet.
Säätiön johdolla on kenttää kehitetty aiempina vuosina lähinnä valtion myöntämien investointiavustusten (60 %) turvin sekä kuntien avustuksin. Myöhempi, vuosittainen ylläpito on tapahtunut lähinnä kuntien antaman erillis- ja vuosiavustuksien turvin.
Lentokenttä on nykykäyttöön hyvin liikennekelpoinen käytettäväksi hyvällä säällä näkölento-olosuhteissa, myös yölentojen ollessa mahdollisia. Toimintaan liittyvät muut tilat ovat tasoltaan vaatimattomia. Erityisen suuri puute on lentokonehallitiloista. Kaikki lentokentän toimijat vastaavat itse omista tai käytössään olevien rakennusten kunnosta.
Lentokenttään keskeisesti liittyviä sidosryhmiä ovat maa-alueen omistava Metsähallitus, kolme sillä sijaitsevaa rakennusta omistava Senaattikiinteistöt sekä Päijät-Hämeen kunnat, erityisesti rahoittajakunnat, sekä lentokenttäsäätiön perustajat ja hallinnossa mukana olevat yhteisöt. Puolustusvoimilla on täysi käyttöoikeus vuokra-alueeseen ja sen mielipiteillä alueen käytössä ja kehittämisessä on paljon merkitystä. Maankäytön osalta tapahtuneiden valtion omistusjärjestelyiden (v. 2003) johdosta tilanne jäi selkeytymättömäksi, joten se on nopeasti selvitettävä.
Lentokentällä ei ole riittävää vesi- eikä viemärijärjestelmää. Tätä on pidettävä puutteena joka käytännössä rajoittaa huomattavasti jatkoinvestointeja. Asia vaatii jatkoselvitystä - ja panostuksia - pikimmiten, sillä tarvittavat investoinnit ovat suurehkoja.
Lyhyellä tähtäimellä on tärkeää myös saada lentokentän käyttäjille ja toimijoille toimisto- ja varastotilaa sekä erityisesti asianmukaiset WC-tilat ja vesipisteet.
Lentokentän ylläpitoa ovat rahoittaneet viime vuosina ainoastaan Lahden kaupunki sekä Asikkalan ja Padasjoen kunnat. Rahoitus on turvannut minimiylläpitotason, mutta on perusteltua, että muutkin Päijät-Hämeen kunnat osallistuisivat jälleen ylläpitoon.
On välttämätöntä, että lentokentän käyttäjiltä peritään entistä kattavammin maksuja. Lentokentän ylläpidon rahoitus on ollut minimitasolla ja sitä on nostettava, jotta kentän nykykunto saadaan ylläpidettyä. Maksut ovat hyvin perusteltavissa. Yhteiskunta maksaa kentän ylläpidosta myös siinä muodossa, että valtio on luovuttanut lentokenttäalueen ilmailukäyttöön vuokratta, ylläpitoa vastaan. Rakennetusta maa-alueesta maksetaan metsän tuottoarvoa vastaavaa vuokraa. Tarve käyttäjien suurempaan rahoitusosuuteen on siten perusteltavissa. Lentokenttäsäätiö kantaa vastuun kentän käytännön hoidosta. Säätiö on alueen vastuullinen vuokrasopimusosapuoli ja se vastaa ympäristö- ja pitolupien ehtojen toteutumisesta.
Lahti-Vesivehmaan lentokentän varsinaiset kehittämistoimet tultaneen jatkossa toteuttamaan erillisten hankkeiden ja projektien avulla.
Kenttä ja sen oheisalueet sopivat erittäin hyvin pienehköille ilmailualan yrityksille. Lentokenttää tulisi markkinoida näille. Lentoliikenteen sekä urheilu- ja harrasteilmailun monipuolistuminen ja teknistyminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia alan pienyrityksille. Tällä hetkellä neljä pienyritystä käyttää Lahti-Vesivehmaan lentokenttää toimintaansa. Lentokenttä sopii myös hyvin vilkkaankin lentokoulutuksen käyttöön.
Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2006–2007 toteaa monin kohdin, että maakunnassa panostetaan yhä enemmän kulttuuriin, liikuntaan ja vahvoihin teollisuus- ja koulutusaloihin. On todennäköistä, että tällaiset toimijat tarvitsevat ennen pitkää myös lentoyhteyksiä. Maakunnan ainoa kehitettävissä oleva lentokenttä on Lahti-Vesivehmaa.
Pääkiitotie 07/25 tulee pidentää vähintään 1500 metriin. Tämä kiitotiepituus riittää useimmille liikelentokoneluokan koneille. Vielä parempi olisi 1800 metriä.
Lentotoiminta huonolla säällä vaatii lähestymis- ja navigointijärjestelmän.
On tärkeää saada jo Euroopassa jossain määrin käytössä olevia kevyempiä lähestymisjärjestelmiä käyttöön. Nämä ovat olennaisesti halvempia ja kevyempiä nykytekniikan tapaan.
Lentokentän lähitulevaisuuden toimintaan tarvittavat tilat ovat nyt puutteelliset. Tarpeellisia ovat ainakin vilkkaimpina aikoina kahvilapalvelu, ympärivuotisesti koulutus- ja kokoustilat sekä lämmin korjaamo/huoltohalli. Tilojen monikäyttöisyys on tärkeää. Kaikki rakennukset ja tilat tulee suunnitella niin, että niiden mahdollinen laajentaminen olisi helppoa.
Vesivehmaan lentokentän ylläpito ja hallinto vaatii piakkoin ainakin osa-aikaista henkilöstöä.
Lentokentän liikennekelpoisena pitämiseen on saatava edelleen alueen kuntien rahoitusta, mutta kentän käyttäjien on maksettava nykyistä suurempi osuus käyttökuluista.
Päijät-Hämeen väkiluku on n. 200.000 asukasta. On perusteltua, että alueella on yksi lentokenttä ja sitä kehitetään maltillisesti. Lahti-Vesivehmaan lentokentän sijainti on erinomainen, sinne on hyvät ja nopeat maaliikenneyhteydet, sillä on toimintaansa tarvittavat luvat ja kentän maa-alue on yhteiskunnan omistaman instituution omistuksessa.
Lahti-Vesivehmaan lentokentän osalta mahdollisuudet jatkokehittämiseen ovat siis hyvät ja voidaan koko ajan valita se, missä vauhdissa edetään. On tärkeää, että kehitystyö on suunnitelmallista ja tarpeiden mukaan etenevää.
Harraste- ja urheilumuotona ilmailulla on Suomessa pitkät perinteet ja se on hyvin organisoitunut ilmailuyhdistyksiksi, jotka puolestaan kuuluvat Suomen Ilmailuliittoon (SIL). Harrastajat ovat jatkossakin lentokentän tärkeä käyttäjäryhmä. Harrastusilmailu myös työllistää ilmailun ammattilaisia ja palveluita, kouluttamalla sekä laajentaen muidenkin oheispalveluiden käyttäjäkuntaa. Harrasteilmailu johdattaa hyvin motivoituneita
kansalaisia ilmailun ammatteihin. Harrastajat ovat vastuuntuntoisia, normien ja monimutkaisten kokonaisuuksien hallintaan tottuneita yhteiskunnan jäseniä.
Lentokenttää on kehitettävä myös yhteiskunnan muihin tarpeisiin, joihin on varauduttava ja luotava suunnitelmat valmiiksi. Näitä tarpeita ovat mm. etsintä-, pelastuslennot, metsäpalonvalvonta, erilaiset ammatti-ilmailun ns. lentotyöt, kriisiajan logistiikkatarpeet sekä Puolustusvoimien strategiset tarpeet. Nämä tehtävät vaativat käyttökelpoisen tukikohdan ja ovat siten osa yhteiskunnan turvallisuusvarautumista.
Tärkein Lahti-Vesivehmaan lentokentän ylläpidon ja rahoituksen peruste tulee olemaan sen käytettävyys elinkeinoelämän tarpeisiin. Kenttä on helposti jatkokehitettävissä kohtuullisin kustannuksin. Elinkeinoelämälle ja välillisesti yhteiskunnalle koituva hyöty tulee lentoliikenteen kuljettamien matkustajien ja muun logistiikan tarvitsemista oheispalveluista. Liikenne on pääosin liikelentokoneilla suoritettavaa tilausliikennettä. Tätä käyttävät pienet maksukykyiset ryhmät jotka ovat urheiluun, kulttuuriin, teollisuuteen, matkailuun ja korkeatasoiseen koulutukseen liittyviä matkustajia ja tavaroita. Toiminta työllistää kuljetuspalveluita, ravintoloita, majoituspalveluita, urheilulaitoksia ja -organisaatioita, matkailun liitännäispalveluita tuottavia yrityksiä sekä tutkimus- ja oppilaitoksia. Tällainen matkustaminen halutaan suorittaa mahdollisimman vähin tai nopein pysähdyksin, ruuhkattomasti ja ilman massamatkailun muita haittoja.
Lahti-Vesivehmaan lentokentällä on runsaasti kehitettävää, jotka vaativat erillistä selvitystyötä. Nämä on käynnistettävä nopealla aikataululla. Erillisselvitykset tarkoittavat suunnittelua, markkinointia, rahoitusta ja lopuksi toteutusta, mikäli selvitystyöt niin osoittavat.
1. ESIPUHE
Allekirjoittanut ajautui Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiön pyynnöstä nopealla aikataululla tekemään tätä selvitystä Lahti-Vesivehmaan lentokentän tilanteesta. Tehtävä on silti mieluinen luottamustehtävä. Tällä aikataululla – kolmisen viikkoa muiden arkiasioiden keskellä - olen pystynyt vain pinnallisesti kuvaamaan kentän nykytilanteen ja kirjaamaan tärkeät lisäselvitys- ja kehityskohteet, joita kyllä riittää.
Pidän todella tärkeänä, että Päijät-Hämeen maakunnan ainoa kehityskelpoinen lentokenttä paitsi säilyy, niin myös kehittyy aluetta palvelevaksi, eläväksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi, johon sillä on täydet edellytykset. Lentokenttiä ei enää perusteta kevein perustein tai sattuman oikusta niiden vaatimien huikeiden suunnittelu- ja investointikustannusten vuoksi. Sijoitus- ja ympäristövaatimukset olisivat myös lähes ylivoimaisia toteuttaa käytännössä. Siksi olemassa olevat lentokentät ovat arvokkaita ja ne on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä.
Lahti-Vesivehmaan lentokentän maankäyttö- ja sopimustilanne tulee neuvotella selkeämmäksi ja ajan tasalle, sillä aukkokohdat vaikeuttavat suunnittelua. Lisäksi kentän käyttäjäkunnassa esiintyy tarpeetonta eripuraa. Ei voi olla kuin yksi ainoa lentokentän hallintoa ja kehitystoimenpiteitä koordinoiva taho ja se on Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö tekemiensä sopimusten ja toiminta-ajatuksensa pohjalta. Muut toimijat taas ovat yhtä selkeästi toimintaa järjestäviä organisaatioita, vaikka ne joskus antavat toisin ymmärtää. Tämä työnjako on nopeasti tehtävä kaikille selväksi. Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiön tarkoitus ei ole haitata toimintaa, mutta joutuu vastuullisena isäntänä tarkastelemaan jokaista hanketta kriittisesti ja että ne järjestetään asianmukaisesti. Toisaalta säätiön tulee antaa tilaa toimijoiden uusille ajatuksille ja toimintamalleille.
Lopella, 4.11.2007
Jukka Salokannel
selvitysmies
2. SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT
2.1. Tavoite
Selvityksen tavoitteena on luoda katsaus Lahti-Vesivehmaan lentokentän nykytilanteeseen, tuoda konkreettisia kehitysasioita esiin sekä listata tarvittavia toimenpiteitä.
Tällä selvityksellä Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö haluaa näyttää lentokentän ylläpito- ja kehittämistarpeet rahoittajille, sidosryhmille ja lentokenttää käyttäville. Halutaan perustella kentän ylläpitämisen ja jatkuvan kehittämisen hyötynäkökohtia.
Tämä on perusselvitys ja työkalu, jota myöhemmin voi täydentää ja päivittää.
2.2. Rajaukset
Selvityksen laatiminen annettiin tekijälle kiireellisenä tehtävänä. On selvää, että yksityiskohtiin ei voida mennä eikä se ole edes tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi investointien ja muiden suurempien ratkaisujen osalta on joka tapauksessa aina laadittava erilliset suunnitelmat päivän tilanteen perusteella. Siksi myöhempien projektien ja investointien vaatimat lisäselvitykset, kustannuslaskelmat tai esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnit ovat tässä selvityksessä jätetty kokonaan pois.
Aikataulun osalta oli sovittu, että selvitystehtävään on aikaa käytettävissä 3-4 viikkoa, joten selvityksen on oltava Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiön hallituksella käsiteltävänä marraskuun 2007 puoliväliin mennessä.
3. LENTOKENTÄN NYKYTILANNE
3.1 Lentokentän hallinto ja ylläpito
Lentokenttää ylläpitää ja hallinnoi Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö. Säätiö on perustettu 1971. Säätiön ovat perustaneet Asikkalan kunta, Heinolan kaupunki, Lahden kaupunki, Padasjoen kunta, Sysmän kunta, Lahden kauppakamari, Lahden Seudun Yrittäjät ry, Päijät-Hämeen Maakuntaliitto ry, Lahden Ilmailukerho sekä 11 liikeyritystä. Hallintoneuvostoon kuluu yhteensä 25 jäsentä, jotka edustavat perustajina olevia kuntia, Lahden Kauppakamaria, P-H:n Yrittäjiä, Lahden Ilmailukerho ry:tä, P-H:n liittoa sekä Puolustusvoimia.
Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiön hallitukseen hallintoneuvosto valitsee vuodeksi kerrallaan 7 jäsentä. Säätiön käytännön toiminnasta on vastannut hallitus puheenjohtaja Kalevi Soikkelin johdolla. Käytännössä lentokentän hallinto ja vuosien mittaan toteutetut parannukset on suoritettu ilman merkittäviä palkkakustannuksia.
Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiön tehtävänä on Lahti-Vesivehmaan lentokentän ylläpitäminen ja toimintaedellytysten luominen. Se ei toimi kaupallisesti eikä tavoittele voittoa. On tarkoituksenmukaista pitäytyä tässä tehtävässä ja että kenttää “hallinnoi“ näin vain yksi taho. Muut organisaatiot lentokentällä järjestävät käytännön toiminnan omien tarkoitusperiensä mukaisesti mutta yhteistyössä lentokenttäsäätiön kanssa. Tärkeää on kanavoida tämä työnjako selkeiksi toimintamalleiksi sekä estää päällekkäisyydet ja ristiriitaiset tavoitteet. On erittäin suositeltavaa, että muutkin kentällä toimivat tahot kehittävät toimintaansa ja toimivat lentokenttää kehittävien tavoitteiden suunnassa. Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö ei ole hyvien kehitysprojektien esteenä mutta edellyttää, että hankkeissa tehdään rakentavaa yhteistyötä.
3.2 Omistuspohja ja vuokrasopimukset
Lentokentän maa-alueen omistaa nykyisin metsähallitus. Kentän länsireunan alueella sijaitsevat kaksi hallirakennusta ja Lahden Ilmailukerhon käytössä olevan tukikohtarakennuksen omistaa Senaattikiinteistöt. Vesivehmaan lentokentällä on lisäksi erillisiä yksityisten omistamia halli- ja tukikohtarakennuksia, joista on tehty erilliset, suorat vuokrasopimukset omistajatahon (valtio) kanssa. Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiön oikeus hallita lentokenttää perustuu alueen vuokrasopimukseen, Ilmailuhallinnon myöntämään pitolupaan sekä kentän ympäristölupaan. Valtio omistaa siis Metsähallituksen kautta lentokenttäalueen ja siihen liittyviä reuna-alueita (rakennettu vuokra-alue) ja Senaattikiinteistöjen kautta kaksi hallirakennusta ja tukikohtarakennuksen. Lentokentän pinta-ala on 51,4 hehtaaria (vuokravapaa-alue) ja muu, siihen välittömästi liittyvä ns. rakennettu alue (vuokra-alue) 5,3 ha. Lentokenttäalueesta ei toisin sanoen makseta vuokraa mutta vuokraehtoihin kuuluu koko alueen hoito- ja valvontavelvollisuus. Rakennetusta alueesta maksetaan vuokraa joka on sidottu maapohjan metsän tuottoarvoon.
Puolustusvoimilla on oltava mahdollisuus käyttää lentokentän reuna-alueita toimintaansa ja harjoituksiinsa. Tämä on koko ajan otettava huomioon jatkosuunnittelussa. Maankäytön osalta tapahtuneiden valtion (v. 2003) omistusjärjestelyiden johdosta tilanne jäi selkeytymättömäksi, joten se on nopeasti selvitettävä. Kentän omistus siirtyi Puolustusministeriöltä Metsähallitukselle ja eräiden rakennusten omistus puolestaan Senaattikiinteistölle. Muiden rakennusten omistajat tai haltijat ovat tehneet omia sopimuksiaan niiden käytöstä.
Lentokentän vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2033. Kentän vuosittain tarvitsemista korjauksista ja kunnossapitotoimista on pääosin vastannut siis lentokenttäsäätiö. Kuitenkin myös lentokentällä toimivat yhteisöt ovat tehneet varsinkin omaan toimintaansa suuntautuvia talkootöitä sekä vastanneet omistamistaan ja/tai hallinnoimistaan rakennuksista.
3.3 Aiemmat lentokenttäselvitykset
Aiempia selvityksiä Lahti-Vesivehmaan lentokentästä on Lentokentän kehittämissuunnitteluun liittyvät taloudelliset selvitykset (1996) sekä Lentokentän kehityshankkeen asiakaskysely (1995). Molemmat selvitykset on tehty Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiön ja Suunnittelukeskus Oy:n toimesta. Taloudellinen selvitys on tehty hyvin, mutta nykytilanteeseen sen antama taloudellinen tieto on osin vanhentunutta ja maailman muuttuessa myös näkökulmaa on jo tarkistettava.
Asiakaskyselyyn on saatu kattava ja tilastollisesti luotettava määrä vastauksia. On saatu myös esiin myös käyttäjien ja yrityselämän tarpeita ja odotuksia lentokentän kehittämiseksi. Kyselyitä lähetettiin tuolloin 425 yritykselle ja vastauksia saatiin 257, joten otanta oli varsin kattava ja siinä oli hyvin huomioitu myös yritysten koot. Kyselyn puutteena on pidettävä sitä, ettei siitä käy selville vastanneiden yritysten toimialat.
Ilmailulaitos on lentokenttäsäätiön tilaamana tehnyt v. 1997 Lahti-Vesivehmaan lentokentän sähkö- ja navigaatiojärjestelmän kehittämissuunnitelman. Suunnitelma on huolellinen ja aiheen kattava. Se on tehty kattamaan täydellinen IFR-kelpoisuus kenttäluokkaan 2. Tämä tarkoittaisi kentän käytettävyyttä ammattiliikenteeseen myös huonoissa sääolosuhteissa. Käytännössä investointitarpeet ja ylläpitokustannukset olisivat epärealistisen suuret ja koko järjestelmä niin raskas, että taloudellisia perusteita sen toteuttamiseksi ei ole. Vähitellen on kehittymässä nykyiseen teknologiaan perustuvia, kevyempiä navigointi- ja lähestymisjärjestelmiä, joissa maassa olevat kiinteät investoinnit ovat huomattavasti pienemmät. Näitä on jo käytössä pienillä kentillä Euroopassa (kts. kohta 5.4.2).
3.4 Nykyinen rahoitus
Säätiön johdolla on kenttää kehitetty aiempina vuosina lähinnä valtion myöntämien investointiavustusten (60 %) turvin sekä kuntien avustuksin. Valtion silloiset pienlentokenttäavustukset ovat nykyisin lopetettu. Vuosittainen ylläpito viime vuosina on tapahtunut lähinnä kuntien antaman erillis- ja vuosiavustuksien turvin. Lahti-Vesivehmaan lentokentän ylläpitoon on nykyisin saatu vuosittain avustusta Lahden kaupungilta ja Asikkalan kunnalta (yht. 24.800 euroa) sekä Padasjoen kunnalta. Säätiön vuosittaiset kulut (ilman poistoja) ovat olleet n. 28.000–30.000 euroa. Summa on riittänyt niukasti nykyisen tason ylläpitoon, mutta varsinaisiin kehitys- ja parannustöihin tämä ei riitä. Arvio on, että vuosina 2008–12 lentokentän normaalitasoiseen ylläpitoon tarvitaan varoja 30.000–35.000 euroa/vuosi.
Lentokenttäsäätiön talous on tasapainossa ja velaton.
Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö on vuosittain laskuttanut pienen kotikenttämaksun sellaisen konekaluston omistajilta, joiden lentokoneet pitävät Lahti-Vesivehmaan lentokenttää pääasiallisena tukikohtanaan. Kertymä on ollut vuositasolla n. 2300 euroa, jota on pidettävä pienenä. Tällaista käyttöoikeusmaksun tyyppistä maksua tulisi tarkastella uudelleen ja maksupohjaa laajentaa (kts. kohta 4.4.1)
3.5 Lentokentän kiito- ja rullaustiet, muu varustetaso ja rakennukset
Kentällä on kaksi päällystettyä kiitotietä joista toinen on 1200 m pituinen pääkiitotie, jossa koko pituudeltaan myös rullaustie. Pääkiitotiellä on suurtehovalaistus sekä itäpäässä PAPI-liukulmavalot. Toimisto-lennonjohtorakennuksen yhteydessä on kestopäällystetty asemataso ja siitä lentokonehallille johtava rullaustie sekä polttoaineenjakelualue. Pääkiitotie ja asemataso on varustettu hulevesikaivoin ja -viemärijärjestelmällä.
Lentokonepolttoaineen jakelua varten on NESTE Oy:n omistama polttoaineasema, joka toimii luottokortilla. Asema täyttää kaikki nykyaikaiset ympäristövaatimukset.
Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiöllä on omistuksessaan lennonjohtorakennus sekä automaattinen, tiedotuksia antava sääasema. Vanhat lentokonehallit (2 kpl, rakennusvuosi n. 1940) ovat Senaattikiinteistöt Oy:n omistuksessa. Toinen halli on Lahden Ilmailukerho ry:n hallinnassa ja toinen Lahden Ilmasillan hallinnassa museolentokoneiden säilytystä ja esillepanoa varten. Lisäksi Senaattikiinteistöt omistaa pienen tukikohtarakennuksen, joka on Lahden Ilmailukerhon hallinnassa kerhorakennuksena. Lahden Ilmailukerho on hiljakkoin laajentanut rakennusta talkootyönä.
Lahden Ilmailukerholla on lisäksi omistuksessaan rakentamansa lämmitetty huoltotila. Lahden Ilmasillalla on omistuksessaan pieni toimistorakennus ja vanha korsuhalli, jotka ovat olleet 60-luvulla Lentokoulu K.Y. Lehti Oy:n toimitiloina. Lisäksi yksityisten omistamia pieniä, 1-5 lentokoneen hallirakennuksia on kolme. Kaikki lentokentän rakennukset ovat tasoltaan vaatimattomia.
Lentokenttä on nykykäyttöön hyvin liikennekelpoinen ja varsinkin maanrakennus- ja kestopäällystetyöt on suoritettu laadukkaasti. Todennäköisesti lentokentän reaaliarvo (maa-alueet ja muu infra) on yhteensä useita miljoonia euroja.
3.6 Toiminta ja toimijaryhmät
Näyttää valitettavasti siltä, että lentokentän hallinnon ja eräiden toimijoiden välillä vallitsee osittainen luottamuspula. Nämä tuntuvat perustuvan jossain määrin väärinkäsityksiin ja keskinäisen tiedonkulun puutteeseen. Tilanteesta on pikimmiten siirryttävä eteenpäin ja ryhdyttävä toimiin, joilla päästään luontevaan keskusteluyhteyteen (esim. käyttäjien, omistajien ja kentän hallinnon keskinäinen neuvottelukunta?) sekä perustettava tiedotusjärjestelmä (WWW-sivut, sähköpostijakelu). On kuitenkin selvää, että lentokentällä voi olla vain yksi taho joka johtaa ja hallinnoi kentän kehittämistä. Kaikkien tahojen yhteistyökyky ja puheyhteys on välttämätöntä.
Alustavan selvityksen mukaan Lahti-Vesivehmaan lentokentällä toimii nyt vakituisesti 12–15 ilmailuyhdistystä. Yhdistysten ja yksityishenkilöiden omistuksessa tai käytössä on n. 22 moottoroitua lentokonetta, purjelentokoneita on 11 ja erilaisia liitimiä 5 (lisäksi liidinkerhon jäsenillä on omia liitimiä käytössään n. 60). Kaikkiaan Vesivehmaan harrasteilmailutoiminnassa on mukana n. 770 yhdistysten jäsentä ja yksityisiä henkilöitä. Nämä henkilöt lentävät paikallisella lentokalustolla vuosittain n. 6000 lentoa. Ilmailukerhot Suomessa ovat yleensäkin urheiluseuroiksi melko pieniä ja nämä Vesivehmaalla toimivat kerhot eivät tässä suhteessa muodosta poikkeusta.
Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö ilmoitti vuoden 2006 toimintakertomuksessaan, että Lahti-Vesivehmaan lentokentältä on tuolloin suoritettu 7015 laskeutumista. Ammatti- ja liikelentoja näistä oli n. 145.
Tällä hetkellä neljä pienyritystä käyttää Lahti-Vesivehmaan lentokenttää osittain toimintaansa.
Vesivehmaan lentokentällä on tilapäisesti myös jonkin verran ammatti-ilmailua lentokoulutuksen, liikelentojen, ilmakuvauksen ja linjantarkastuslentojen muodossa. Lisäksi on yhteiskuntaa palvelevana lentotoimintana metsäpalovalvontaa sekä tarvittaessa etsintä- ja pelastustoimintaa. Tällaiselle toiminnalle on lentokentän käytettävyys ja hyvä infrastruktuuri erittäin tärkeää, sillä sen tulisi voida tukeutua hyviin johto- ja lennonvalmistelutiloihin, hallitilaan sekä polttoainehuoltoon.
Lentokentällä toimii myös Lahden Ilmasilta ry, joka on ilmailuhistoriaan erikoistunut yhdistys. Se ylläpitää yhdessä vanhassa lentokonehallissa Päijät-Hämeen Ilmailumuseota, hoitaa siellä olevia vanhoja lentokoneita ja pitää näyttelyä yleisölle auki kesäisin. Museohalli on katsottava arvokkaaksi kansalliseksi erikoisuudeksi.
3.7 Muut sidosryhmät
Lentokenttään keskeisesti liittyviä muita sidosryhmiä on tietenkin maa-alueen omistava Metsähallitus, kolme rakennusta omistava Senaattikiinteistöt sekä Päijät-Hämeen kunnat, erityisesti rahoittajakunnat, lentokenttäsäätiön perustajat ja hallinnossa mukana olevat.
Puolustusvoimilla on täysi käyttöoikeus vuokra-alueeseen ja sen mielipiteillä alueen käytössä ja kehittämisessä on tärkeä merkitys.
Sidosryhmiksi on katsottava myös Suomen Ilmailuliitto ry, Suomen Lentopelastusseura ry, Finavia-Ilmailulaitos ja Ilmailuhallinto. Tulevaisuuden tärkeitä sidosryhmiä ovat Päijät-Hämeen liikeyritykset, urheilu- ja kulttuurilaitokset sekä oppilaitokset.
4. VÄLTTÄMÄTTÖMÄT PARANNUS- JA INVESTOINTITARPEET NYKYTOIMINNALLE
4.1 Kiito- ja rullaustiet
Kovin suuria parannustarpeita ei nykyinen toiminta kiito- ja rullausteiden osalta tarvitse. Kestopäällysteen hoito ja kasvillisuuden rajaaminen on normaalia kunnossapitotoimintaa, mutta tärkeää. Normaaliin hoitoon kuuluu myös talviauraus. Ainakin teoreettisesti kiitotien 07/25 (itä-länsisuunta) käyttöä tehostaisi kiitotie 07 siirretyn kynnyksen saaminen kiitotien alkupäähän, jolloin laskeutumispituus kasvaisi vajaat 250 m. Tämä edellyttää lähestymissektorilla 07 olevan liian korkean puuston hakkaamista.
Kentän käyttökelpoisuutta parantaisi erityisesti kelirikkoaikana kiitotien 18/36 suuntaisen seisontapaikan ja rullaustien varustaminen hulevesikaivoilla ja – viemärein.
4.2 Vesi- ja jätevesihuolto
Lentokentällä ei ole riittävää vesi- eikä viemärijärjestelmää. Vettä saadaan vain kahdesta vesipisteestä. Lahden Ilmailukerhon vesi tulee porakaivosta kerhorakennukseen ja lentokonehallille. Toinen vesipiste on Museohallin nurkalla. Vesi tulee kentän ulkopuolella olevasta kunnan pumppaamosta ja veden laatu on tiettävästi hyvä. Käytännössä lentokentän sisäinen vesi- ja jätevesijärjestelmä on kuitenkin vielä puutteellinen.
Tätä on pidettävä isona puutteena ja se käytännössä rajoittaa huomattavasti jatkoinvestointeja, jos umpisäiliö on ainoa mahdollisuus jätevesille. Asia vaatii jatkoselvitystä ja panostuksia pikimmiten, sillä tarvittavat investoinnit ovat suurehkoja. Nykypäivän “infran“ saatavuus lisää lentokentän kiinnostavuutta kaikkien käyttäjien näkökulmasta.
4.3 Rakennukset ja muut rakenteet
Lyhyellä tähtäimellä on tärkeää myös saada lentokentän käyttäjille ja toimijoille toimisto- ja varastotilaa sekä erityisesti asianmukaiset WC-tilat ja vesipisteet. Todennäköisesti nämä tilat soveltuisivat parhaiten nykyisen lennonjohtorakennuksen yhteyteen, sitä laajentamalla. Samalla lennonjohtorakennuksen ovet tulee varustaa avainkorteilla, jollainen annetaan käyttöoikeuden omaaville. Kamera- ja kulunvalvontaa on myös harkittava varkauksien, väärinkäytön ja ilkivallan ehkäisemiseksi.
Lahti-Vesivehmaan lentokentällä erityisen suuri puute on lentokonehallitiloista. Nykyisten rakennusten iästä ja vaatimattomasta tasosta johtuen myös niissä on selkeitä peruskorjaustarpeita. Kaikki lentokentän toimijat kuitenkin itse vastaavat omista tai käytössään olevien rakennusten kunnosta.
Polttoaineena on nykyisin ainoastaan lentokonebensiini. Selvää on, että aivan lähitulevaisuudessa tarvitaan rinnalle myös autobensiinin (sen käytön yleistyessä keveissä lentokoneissa) sekä lentopetrolin (Jet A1 = suihku- ja potkuriturbiinikoneet) saatavuus. Määrät voivat olla pieniä, mutta saatavuus on silloin ratkaisevaa kun lento-operaattori päättää lentokentän käyttämisestä.
4.4 Rahoitus
Lentokentän ylläpitoa ovat rahoittaneet viime vuosina ainoastaan Lahden kaupunki sekä Asikkalan ja Padasjoen kunnat. Rahoitus on turvannut minimiylläpitotason, mutta on perusteltua, että muutkin Päijät-Hämeen kunnat osallistuisivat jälleen ylläpitoon. Käytännössä lentokenttä palvelee hyvin kaikkia Päijät-Hämeen 12 kuntaa ja kehittämisen hyöty koskee niitäkin kuntia, jotka eivät nyt myönnä ylläpitorahoitusta lentokentän hoitoa varten.
Yhteiskunta maksaa kentän ylläpidosta myös siinä muodossa, että valtio on luovuttanut lentokenttäalueen ilmailukäyttöön vuokratta, ylläpitoa vastaan. Rakennetusta maa-alueesta maksetaan metsän tuottoarvoa vastaavaa vuokraa.
4.4.1 Käyttäjien rahoitusosuuden lisääminen
Kohdassa 3.4 viitattiin käyttäjäryhmien vaatimattomaan osuuteen lentokentän ylläpidon rahoituksessa. On täysin perusteltavissa, että lentokentän käyttäjiltä peritään entistä kattavammin maksuja. Lentokentän ylläpidon rahoitus on ollut minimitasolla ja sitä on välttämättä nostettava, jotta kentän nykykunto saadaan ylläpidettyä. Lentokentän omaisuuden poistot ovat vuositasolla 9000 euron luokkaa, ja nykyinen rahoitus ei kata tätä. Lentokentän kunto siis tosiasiallisesti vähitellen heikkenee.
Käytännössä satunnaismaksujen (kuten laskeutumismaksut) periminen on vaikeaa. Tietysti esimerkiksi ammattimaiselle liikelentotoiminnalle voidaan asettaa kansainväliseen tapaan myös laskeutumismaksut. Pääosin maksut tulee nyt suunnata lentokenttää kotipaikkanaan käyttäviin organisaatioihin, käyttäjäryhmiin ja lentokaluston omistajiin. Maksut voivat olla melko nimellisiäkin sellaisille, joiden toiminta on harrastukseen liittyvää ilmailukasvatustyötä (purjelento, liidintoiminta, lennokkiharrastus). Tärkeintä on kuitenkin rahoituspohjan oikeudenmukainen kattavuus ja annettu viesti siitä, että varsinkin aikuisväestön on maksettava harrastuksistaan.
Maksut ovat hyvin perusteltavissa. Yhteiskunta maksaa kentän ylläpidosta jo nyt. Tarve suurempaan rahoitukseen on selkeä. Lentokenttäsäätiö kantaa vastuun kentän käytännön hoidosta (lentotoiminta-alueiden kunto ja hoito, oman rakennuksen hoito, talviauraus, sähkö, lentokentän päällikön tehtävät jne.). Tärkeää on myös, että se on alueen vastuullinen vuokrasopimusosapuoli ja että se vastaa ympäristö- ja pitolupien ehtojen toteutumisesta.
Miten käytännön hinnoittelu tapahtuu, on erikseen selvitettävä. Todennäköisesti on otettava huomioon organisaatioiden suuruus (jäsenmäärä) sekä lentokaluston määrä. Maksujen pilkkominen kovin lyhyisiin jaksoihin ei ole tarkoituksenmukaista vaan ensisijaisesti tulisi kyseeseen vuosimaksu. Jo nyt peritään lentokaluston omistajilta “kotikenttämaksua“, mutta se ei ole vielä tarpeeksi kattava. Tavoitteena tulisi olla käyttäjiltä saatava n. 10.000 euron rahoitus vuositasolla.
4.4.2 Projektirahoitus kehittämiseen ja investointeihin
Lahti-Vesivehmaan lentokentän varsinaiset kehittämistoimet tultaneen jatkossa toteuttamaan erillisten hankkeiden ja projektien avulla. Näitä hankkeita voi olla suunnittelussa, investoinneissa, markkinoinnissa ja toiminnallisissa projekteissa. Rahoituskanavia löytyy esimerkiksi ESR- ja EAKR rahoituksen muodossa, mutta ilmeisesti muitakin voi tulla kyseeseen. Tärkeää on ymmärtää, että hankkeiden tulee olla hyvin perusteltuja, valmisteltuja ja toteutuksen tuloksellista. Niissä on tehtävä mahdollisimman laajaa yhteistyötä. Kaikissa hankkeissa on aina omarahoitusosuus, joka jää kunkin hankkeen vastuullisten toimijoiden ja edunsaajien huoleksi. Hankkeiden päärahoittajatahot myöntävät rahoitusta sitä helpommin, mitä laajapohjaisempaa hankkeeseen osallistuminen on.
5. TULEVAISUUDEN KEHITYSTOIMET
Kentän nykyinen käyttäjäkunta on suhteellisen laaja ja monipuolinen. Se painottuu harrasteilmailuun joko ilmailuyhdistysten tai yksityishenkilöiden lento- ja harrastetoimintana. Suomessa tyypilliseen tapaan ilmailuyhdistykset ovat Päijät-Hämeessäkin pieniä ja harrastuslajit sirpaleisia, jolloin yhteiset intressit eivät nouse helposti esiin. Yhteisestä toimintaelementistä huolimatta kullakin lajilla on omat vahvat ominaispiirteensä, jotka nimenomaan kiehtovat mukana olevia ihmisiä. Välttämätöntä tulee olemaan, että harrasteilmailun eri yhdistykset jatkossa entistäkin enemmän kantavat vastuunsa ja kehittävät omaa toimintaansa ja erityisesti lajinsa koulutusta. Näin laajennetaan edelleen käyttäjäpohjaa.
Tässä kohdassa 5. on tarkasteltu lentokentän tarpeellisia tulevaisuuden kehitystoimia. Näitä toimenpiteitä toteuttamalla saadaan Lahti-Vesivehmaan lentokentästä kertaluokkaa käyttökelpoisempi ja se saadaan talousalueen 200.000 asukkaan palvelukseen.
Tarvittavien selvityksien sekä kehitystoimien aikataulun tarkastelua on suoritettu kohdassa 6. Suunnittelun ja toteutuksen aikavälinä voisi olla 1-10 vuotta, jolloin v. 2017 nykyiset, näkyvillä olevat tarpeet ja toivottu tilanne olisi toteutettu. Ensin on luonnollisesti panostettava edelleen jatkoselvityksiin, pelisääntöjen ja yhteistyön luomiseen sekä sellaisiin toimiin, joilla lentokentän käyttökelpoisuutta ja toiminnan koordinointia ensisijaisesti parannetaan.
5.1 Yritystoiminnan mahdollisuudet
Puhuttaessa yritystoiminnasta lentokentän tarvitsijana, on ajatus jaettava karkeasti kahteen eri ryhmään: Ilmailualan tai sitä lähellä oleviin yrityksiin, jotka esimerkiksi tarvitsevat lentokenttää lentotoimintaan, korjaamotoimintaan, lentokoneiden myyntiin, lentokoulutustoimintaan tai ovat lentokentän toimintoja palvelevia.
Toisena ryhmänä voidaan tarkastella yrityksiä jotka sijaitsevat Päijät-Hämeessä, mutta joille lentokenttä on liikennepaikka jota käyttäen voidaan kuljettaa asiakkaita, omaa henkilökuntaa tai tärkeitä tavaroita, varaosia ja materiaaleja. Näitä yrityksiä ovat matkailuyritykset ja niihin verrattavat, muut palvelut sekä teollisuus ja tapahtumajärjestäjät (kuten liikunta ja kulttuuri).
5.2 Yritystoiminta lentokentällä
Kenttä ja sen oheisalueet sopivat erittäin hyvin monille pienehköille ilmailualan yrityksille. Lentokenttää tulisi markkinoida näille. Lentoliikenteen ja myös urheilu- ja harrasteilmailun monipuolistuminen ja teknistyminen tarjoavat nykyisin uusia mahdollisuuksia alan pienyrityksille. Lentokenttä sopii hyvin vilkkaankin lentokoulutusyrityksen käyttöön.
Sijoitus- ja toimintapäätöksiin vaikuttavat tietysti tontit, vuokrat sekä toimintaa tukevat muut palvelut. On vaikea markkinoida mitään, ellei yrittäjille ole tarjota selkeää “pakettia“.
Käytännössä kentän “infra“ on saatava ajan tasalle ja neuvoteltava Metsähallituksen, Asikkalan kunnan, ja Puolustusvoimien kanssa maankäyttöasiat nopeasti kuntoon. Aiemman seutukaavan (1993 A87) “Esitys Asikkalan suunnan saavutettavuus ja työpaikkarakenne“ sanotaan “Vesivehmaan lentokentän kehittämisessä varaudutaan palvelu- ja työpaikka-alueiden sijoittamiseen kentän ympäristöön“. Maakuntakaavassa 2006 kenttäalue onkin kaavoitettu lentoliikennealueeksi ja sen välittömässä tuntumassa oleva alue Vesivehmaan teollisuus- ja varastoalueeksi. Samassa kaavassa Urajärven kylä edustaa palvelukyläkeskusta, joka yhdessä Vesivehmaan kylän kanssa voi tarjota lentokentän toimintojen tarvitsemia “taajamapalveluita“ (kaupat, asuminen, koulut, yms.).
5.3 Päijät-Hämeen yritykset
Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2006–2007 toteaa monin kohdin, että maakunnassa panostetaan yhä enemmän kulttuuriin, liikuntaan ja vahvoihin koulutus- ja teollisuusaloihin. On todennäköistä, että tällaiset toimijat tarvitsevat ennen pitkää monipuolisia liikenneyhteyksiä. Maakunnan ainoa kehitettävissä oleva lentokenttä on Lahti-Vesivehmaa.
Lahti-Vesivehmaan lentokentän kohdalla on puhuttu kevytreittiliikennekentästä. Suomalaiset kokemukset ovat osoittaneet, että säännöllinen reittiliikenne on vaikea ja useimmiten kannattamaton yhtälö. Täsmennykseksi on sanottava, että näissä visioissa kysymys on tuon tasoisesta lentokentästä mutta toiminta painottuu kevytreittiliikennekoneiden tasoisilla koneilla suoritettuun tilauslentoliikenteeseen (kts kohta 5.8.3).
On todennäköistä, että enemmän tarvitaan räätälöityjä lentokuljetuspalveluita. Näitä ovat useimmiten ns. liikelennot, joilla tarkoitetaan alle 20-paikkaisten lentokoneiden käyttöä tilauslentoihin. Tässä koneluokassa on sekä potkuri- että suihkukoneita ja niillä voidaan suorittaa nopeita ja mukavia lentoja sellaisiinkin paikkoihin, jonne säännöllistä lentoliikennettä ei muuten ole. Koneiden toimintamatka ulottuu Euroopan kaikkiin osiin korkeintaan yhdellä välilaskulla. Yleensä näillä lennoilla kuljetetaan yritysten asiakkaita ja henkilöstöä, VIP-henkilöitä tai tärkeitä varaosia.
Näiden lentojen kysyntä on koko ajan lisääntynyt samalla kun tavanomainen kansainvälinen liikenneilmailu on ruuhkaantunut ja muuttunut turvatarkastusten ja halpalentotoiminnan myötä yhä epämukavammaksi. Odotus- ja jonotusajat lentokentillä ovat lisääntyneet ja suunta on koko ajan huononemassa. Pienten lentokenttien tarjoama selvä kilpailuetu kannattaa ottaa huomioon.
On selvitettävä minkälaiset yritykset olisivat kiinnostuneita tällaisesta palvelumahdollisuudesta ja pyrittävä myös yhteistoimintaan erityisesti kotimaisten liikelentoyhtiöiden kanssa.
5.4. Tulevaisuuden investointinäkymät ilmaliikenteen näkökulmasta
Lahti-Vesivehmaan lentokenttä ei tule soveltumaan raskaan liikenneilmailun käyttöön. Tällainen toiminta vaatisi sellaiset investoinnit, että niiden toteutus ei ole realistista. Lisäksi Suomessa on melko runsaasti liikenneilmailuun soveltuvaa, vapaata kapasiteettia (Mikkeli, Lappeenranta, Savonlinna). Vilkkaassakaan käytössä olevat lentoasemat (Helsinki-Vantaa ja Tampere) eivät ole edes kapasiteettinsa ylärajoilla. Siksi ajatukset raskasta, kansainvälistä lentoliikennettä välittävästä lentoasemasta ovat täysin utopistisia.
Lentoalan yritysten näkökulmasta ne tarvitsevat liikennöimiskelpoisen lentokentän lisäksi kattavan polttoainehuollon, lentokalustolle tilapäissuojaa, sähköä, lennonvalmisteluun tarvittavat tilat ja välineistön sekä matkustajille ja miehistölle tarvittaessa odotustilat ja kahvilapalvelut.
5.4.1 Kiitotiepituus
Pääkiitotie 07/25 tulee pidentää vähintään 1500 metriin. Tämä kiitotiepituus riittää useimmille liikelentokoneluokan koneille. Vielä parempi olisi 1800 metriä. Tähän liittyy kiitotien rinnalla kulkevan rullaustien pidentäminen kiitotiepituutta vastaavasti. Kiitotien pidentäminen aiheuttaa samassa suhteessa lisämaa-alueen hankkimisen tarpeen lähestymissektoreilta ja niiltä sektorien läpäisypinnan ylittävän puuston tai muiden esteiden poiston.
5.4.2 Navigointi- ja lähestymisjärjestelmä
Lentotoiminta huonolla säällä vaatii lähestymis- ja navigointijärjestelmän. Ilmailulaitos on tehnyt v. 1997 suunnitelman Lahti-Vesivehmaata koskien (kts kohta 3.3). Käytännössä suunnitelma ei ole toteuttamiskelpoinen. Se on tehty Ilmailuhallinnon sekä yleisten kansainvälisten nykynormien mukaisesti, ja on Vesivehmaan tulevaankin käyttöön ylimitoitettu ja kallis. On välttämätöntä saada jo Euroopassa jossain määrin käytössä olevia kevyempiä lähestymisjärjestelmiä käyttöön. Tällaisia ovat GBAS-WAAS (laajan alueen tarkkuudenlisäysjärjestelmä) tai GBAS-LAAS (paikallisen alueen tarkkuudenlisäysjärjestelmä) tarkkuusmittarilähestymisjärjestelmät. Nämä ovat olennaisesti halvempia ja kevyempiä nykytekniikan tapaan. Finnavia-Ilmailulaitos on hyväksynyt GBAS-WAAS järjestelmän jo lentoasemilleen Suomessa, mutta ei vielä GBAS-LAAS laitteistoa, joka antaa edellistä tarkemman sijaintisignaalin. Paineet tällaisten järjestelmien laajenevaan käyttöön ovat lähivuosina mitä todennäköisimmin edessä.
On kuitenkin mahdollista, että lentokentän on tällöin ammattimaisen liikenteen osalta toimittava ns. AFIS-lentokenttänä (ohjeita lentotoiminnalle antava lentotiedottaja). Pääasiassa lentokenttä kuitenkin toimisi tulevaisuudessakin nykyiseen tapaan valvomattomana lentopaikkana.
5.5 Rakennus- ja infrastruktuuri-investoinnit
Lentokentän tulevaisuuden toimintaan tarvittavat tilat ovat nyt puutteelliset. On välttämätöntä saada ainakin vilkkaimpina aikoina kahvilapalvelu sekä ympärivuotisesti koulutus- ja kokoustiloja. Tulee olemaan vaikeaa saada toimintaa keskittymään lentokentälle, jos tilat ovat puutteelliset. On löydettävä yhteistyökeinoja alan yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa tällaisten tilojen aikaansaamiseksi. Tilojen mitoitus voisi olla suunniteltu käyttäjäryhmien keskimääräisten tarpeiden mukaisesti, esimerkiksi 25–30 henkilön yhtäaikaiseen käyttöön perustuen. Tilojen monikäyttöisyys on tärkeää. Esimerkiksi kokoustilojen tulisi soveltua myös ryhmien lyhytaikaiseksi odotustilaksi. Kaikki rakennukset ja tilat tulisi suunnitella niin, että niiden mahdollinen laajentaminen olisi helppoa.
Lämmitetty huolto- ja korjaushalli on tarpeellinen. Sellaisessa voivat toimia ilmailualan yritykset sitä vuokraamalla myös kylmänä vuodenaikana. Lentokoneiden sulattaminen ja kuivaaminen mahdollistuu. Halli mahdollistaa myös työvälineiden, herkkien kojeiden ja muuhun lämpimään säilytykseen tarkoitetun materiaalin sijoittamisen.
5.6 Kentän hoito ja hallinto, henkilöstö
Vesivehmaan lentokentän ylläpito ja hallinto vaatii piakkoin ainakin osa-aikaista henkilöstöä. Nykyinen lentokentän päällikkö on tehnyt erinomaista ja pyyteetöntä työtä. Moni asia vaatii lähitulevaisuudessa jatkuvaa seurantaa ja ohjausta, eikä voida olettaa, että sitä hoidetaan enää täysin vapaaehtoispohjalta. Mahdollisesti selvitään vielä pitkäänkin yhdellä osa-aikaisella henkilöllä, mutta tällöin käytännön kunnossapitopalvelut on toteutettava ostopalveluin. Kahvila-, vartiointi ja laitosmiespalveluissa ainoastaan yrittäjämuotoinen toteutus lienee mahdollinen.
5.7 Rahoitusmahdollisuudet
Lentokentän liikennekelpoisena pitämiseen on saatava edelleen alueen kuntien rahoitusta. Perusteltua on, että nykyistä useampi kunta antaisi rahoitusta, vaikka muodollisenkin summan, jolla osoitetaan, että ollaan alueen yhteisissä “talkoissa“ tällä sektorilla. Kentällä toimivien ilmailijoiden on tultava samoihin talkoisiin mukaan huomattavasti nykyistä suuremmalla ja kattavammalla panoksella. Ei voida ajatella, että jokin pieni ryhmä saa omalle toiminnalleen etua, jonka muut maksavat. Edellinen tarkoittaa nykyisenkaltaista ylläpitorahoitusta kentän kunnossapitoon ja välttämättömään huoltoon.
Varsinaiset investoinnit ovat asia erikseen. Tapauskohtaisesti niistä on muodostettava projekteja, joiden kaikki rahoitusmahdollisuudet selvitetään suunnitteluvaiheessa, siihen olennaisesti kuuluen. Näitä ovat erilaisten tukimuotojen yhteydessä toimijoiden yhteenliittymät – kuten hankekumppanuudet ja kiinteistöosakeyhtiöt.
5.8 Lentokentän kehittämisen yhteiskunnalliset perustelut
Päijät-Hämeen väkiluku on n. 200.000 asukasta. On perusteltua, että alueella on yksi lentokenttä ja sitä kehitetään maltillisesti. Lahti-Vesivehmaan lentokentän sijainti on erinomainen, sinne on hyvät ja nopeat maaliikenneyhteydet, toimintaansa tarvittavat luvat ja kentän maa-alue on yhteiskunnan omistaman instituution omistuksessa. Tämä tuo vakautta kentän kehittämiseen.
Esimerkiksi Malmin lentokentästä käyty keskustelu ja selvitystyö osoittavat, miten vaikea on korvata toimivaa ja käyttökelpoista lentokenttää. Pelkästään investoinnit kokonaan uuteen lentokenttään ovat huikean suuret.
Lahti-Vesivehmaan lentokentän osalta mahdollisuudet jatkokehittämiseen ovat siis hyvät ja voidaan koko ajan valita se, missä vauhdissa edetään. On tärkeää, että kehitystyö on suunnitelmallista ja tarpeiden perusteella etenevää.
5.8.1 Lentokenttä ilmailuharrastuspaikkana
Harraste- ja urheilumuotona ilmailu on Suomessa pienehkö, mutta sillä on pitkät perinteet ja se on hyvin organisoitunut ilmailuyhdistyksiksi, jotka puolestaan kuuluvat Suomen Ilmailuliittoon (SIL). SIL on yksi urheilun lajiliitoista ja kuuluu urheilun valtakunnalliseen etujärjestöön Suomen Liikuntaan ja Urheiluun (SLU). Tämä puolestaan tekee läheistä yhteistyötä mm. Opetusministeriön kanssa. Ilmailu siis kuuluu urheilun viitekehykseen, joka tarvitsee toimiakseen valtakunnallista ja paikallista tukea, esimerkiksi omat harrastuspaikkansa.
On ilmailuharrastuksen onni, että Suomessa on eri syistä johtuen ollut riittävän tiheä lentokenttäverkosto käytettävissä ja yhteiskunta (mm. Puolustusvoimat) on nähnyt ilmailuharrastuksen tärkeäksi lentokenttien ylläpitämisen keinona ja ilmailukasvatustyötä ylläpitävänä voimavarana. On tunnustettava, että harrastusilmailu on näin saanut yhteiskunnan tukea myös maksuttomien lentopaikkojen muodossa. Olosuhteet ovat muuttumassa ja harrastajien omaa panosta ja maksukykyä odotetaan nykyistä enemmän.
Monet muutkin harrastukset ja urheilumuodot ovat olleet tavalla tai toisella yhteiskunnan subventoimia. Tilannetta on viime vuosina valtiovallan toimesta rajattu, jolloin liikunnan harrastajat ovat yhä enemmän joutuneet itse maksamaan harrastuksensa kustannuksia. Kuitenkin yhteiskunnan ylläpitämiä liikuntapaikkoja ja urheilulaitoksia on tulevaisuudessakin edelleen paljon.
Harrasteilmailun keskeinen ongelma on, että harrastuksessa ei pääse edes alkuun, ellei lentokalustoa ole. Tämän hankintaa yhteiskunta ei käytännössä ole koskaan tukenut ja harrastajat ovat omin ponnistuksin hankkineet tarvitsemansa kaluston. Harrastuksen investointikustannukset ja aloituskynnys ovat siis suuret. Ilmailu on myös viranomaisen taholta tiukasti normitettua, joten ilmailu ei ole koskaan nopeasti “taipunut“ kovin monenlaisiin uusiin ratkaisuihin ja muutoksiin. Tulevaisuudessa laji joutuu pohtimaan visioitaan uudelleen - olosuhteiden pakottamana.
Ilmailun harrastajat ovat toisaalta yhteiskunnan näkökulmasta erittäin toimintakykyistä väestön osaa. He ovat hyvin koulutettuja ja harrastus tukee järjestelmällistä, turvallisuushakuista sekä normien noudattamiseen sitoutunutta toimintaa. Tällainen on myös yhteiskunnan näkökulmasta tervettä ja toivottavaa asennoitumista, joka on hyödyllistä kaikessa elämässä.
On selvää, että ilmailuharrastuksen jo valmiiksi vaatimista taloudellisista panoksista, toiminnan normi- ja turvallisuusvaatimuksista sekä lähes ilmaisista harrastuspaikoista – lentokentistä – johtuen, ei maksuhalukkuutta ole ollut osallistua esimerkiksi merkittävään lentokenttien kehitystyöhön. Sama ilmiö ja keskustelu on havaittavissa muillakin lentokentillä Suomessa.
Harrasteilmailun parissa on myös pelätty, että taloudellisista syistä johtuen pääosin sen käytössä olevia lentokenttiä ja ilmailukeskuksia joutuu jopa lopettamaan toimintansa? Tämä johtuu harrastekustannusten voimakkaasta kohoamisesta, jolloin kovin pienet yksiköt eivät ehkä olisi elinkelpoisia. Lahti-Vesivehmaan osalta tätä pelkoa ei todennäköisesti ole, sillä se on ison talousalueen ainoa kaikkeen harrasteilmailutoimintaan soveltuva lentokenttä, ja siksi arvokas.
Nuorisotyö ei lajissa ole kovinkaan paljon esillä lähinnä lajin vaatimista vastuista ja sen kautta ikärajoituksista johtuen. Jossain määrin nuorisoa osallistavaa toimintaa silti on, lähinnä kevyissä ilmailulajeissa ja lennokeissa. Tämä on kuitenkin melko vähän organisoitua. Nuorisotyö ilmailussa vaatisi kokonaan uudelleen pohdintaa, mutta ilmaurheilun keskusjärjestö SIL on ollut melko kyvytön toimimaan asiassa.
On kuitenkin selvää, että harrastus- ja urheiluilmailu joutuu yhä enemmän itse kustantamaan harrastuksensa edellytyksiä ja osallistumaan myös lentokenttiensä ylläpitokuluihin kuten jo edellä on todettu (vrt. kohta 4.4.1).
5.8.2 Yhteiskunnalle tärkeä lentotoiminta
Harrastusilmailu ei yksin riitä Lahti-Vesivehmaan lentokentän ylläpidon perusteeksi. Lentokenttää on kehitettävä myös yhteiskunnan muihin tarpeisiin, joihin on varauduttava ja luotava suunnitelmat valmiiksi. Näitä tarpeita ovat lähinnä seuraavat:
– Etsintä-, pelastus- ja metsäpalolentojen tukikohtana toimiminen
– Muu lentotyö; kuvaus- ja linjantarkastuslennot
– Kriisiajan logistiikkatarpeet, kuten suuret luonnonmullistukset ja kansainväliset kriisit
– Puolustusvoimien strategiset suunnitelmat
Vesivehmaa on sijaintinsa ja muiden olosuhteidensa vuoksi erinomainen keskus edellä mainituille toiminnoille. Nämä tehtävät vaativat käyttökelpoisen tukikohdan ja ovat siten osa yhteiskunnan turvallisuusvarautumista.
5.8.3 Elinkeinoelämän tarpeet
Kaikkein tärkein Lahti-Vesivehmaan lentokentän ylläpidon ja rahoituksen peruste tulee lähitulevaisuudessa olemaan sen käytettävyys elinkeinoelämän tarpeisiin. Kenttä on nyt hyvässä kunnossa ja helposti jatkokehitettävissä kohtuullisin kustannuksin.
Selvää on tietysti, että tässä on saatavilla myös yksi kentän ylläpitoon osallistuva maksajaryhmä. Ammatti-ilmailu on tottunut maksamaan saamistaan palveluista. Nämä palvelut on rakennettavissa kilpailukykyiseen hintaan, sillä niitä ei ole tarvetta mitoittaa isojen lentoasemien vaatimalla tavalla. Pienen lentokentän kustannukset pysyvät aisoissa kohtuullisten henkilöstö- ja käyttömenojen avulla. Näitä voidaan koko ajan räätälöidä tarpeeseen sovittaen.
Tärkein elinkeinoelämälle ja välillisesti yhteiskunnalle koituva hyöty tulee kuitenkin lentoliikenteen kuljettamien matkustajien ja muun logistiikan tarvitsemista oheispalveluista.
Matkustajat eivät Lahti-Vesivehmaan tapauksessa ole massaliikennettä vaan pääosin liikelentokoneilla suoritettavaa tilausliikennettä (kts kohta 5.3). Tätä liikennemuotoa käyttävät pienet maksukykyiset ryhmät. Nämä ovat todennäköisemmin teollisuuteen, urheiluun, kulttuuriin, matkailuun ja korkeatasoiseen koulutukseen liittyviä matkustajia ja tavaroita. Tämä matkustaminen halutaan suorittaa mahdollisimman vähin ja nopein pysähdyksin, ruuhkattomasti ja ilman massamatkailun muita haittoja. Kuka tätä haluaa, on valmis maksamaan.
Nämä toiminnat työllistävät mm:
– kuljetus- ja logistiikkapalveluita
– ravintoloita
– majoituspalveluita
– muita matkailun liitännäispalveluita tuottavia yrityksiä (elämys- ja tapahtumajärjestäjät)
– urheilulaitoksia ja – organisaatioita
– urheilukilpailuja
– kulttuuritapahtumia
– kansainvälisiä konferensseja
– tutkimus- ja oppilaitoksia
6. Tarvittavia lisäselvityksiä
Lahti-Vesivehmaan lentokentällä on runsaasti kehitettävää, jotka vaativat erillistä selvitystyötä ja ne on käynnistettävä kohtuullisen nopealla aikataululla. Erillisselvitykset tarkoittavat suunnittelua, rahoitusta ja lopuksi toteutusta mikäli selvitystyöt niin osoittavat. Useimpien näiden selvitysten käynnistämisessä nopealla aikataululla ei pitäisi olla mitään estettä. Toisaalta selvää on, että monet investoinnit vaativat perusteellista valmistelua ja vievät siis aikaa. Priorisointi on monen tekijän summa eikä hukkainvestointeihin tule sortua. Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö on kenttää hallinnoiva taho, jolloin se paljolti myös vastuussa lentokentän tulevan kehityksen onnistumisesta.
6.1 Tärkeimpiä selvitys- ja toteutuskohteita
Välittömästi käynnistettäviä selvitystehtäviä
– Lentokentän käyttäjien maksupohjan laajentaminen; perusteet ja hinnoittelu
– Lahti-Vesivehmaan lentokentän toiminnasta ja suunnitelmista tiedottaminen, lentokentän toimijoiden neuvottelukunnan perustaminen tiedonkulun parantamiseksi, lentokentän omat www-sivut.
– Pelisäännöt ja menettelytavat erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen toimenpiteistä, luvista, ehdoista vuokra-alueella, vuokraehdot huomioiden. Avustetaan tarvittaessa Läntisen Maanpuolustusalueen ehdottaman työryhmän koollekutsumisessa ja osallistutaan sen työskentelyyn jatkossa. Työryhmän työskentelyn perusteella päätetään lisäselvityksistä.
– Rakennetun vuokra-alueen (5,3 ha) maankäyttöasioiden selvittäminen, jolloin saadaan alueen rajaukset, mahdollinen tuleva rakennustoiminta, kulkuväylät ja muu kunnallistekniikka tarkoituksenmukaisen suunnittelun piiriin. Kysymys on lähinnä aluesuunnitelmasta, jolla myös estetään hallitsematon ja laaduton rakentaminen. Suunnittelu lähtee liikkeelle maanomistajista, Asikkalan kunnasta ja Puolustusvoimista, vuokraehdot huomioiden.
Selvityksiä ja toteutuksen vireillepano 1-3 vuoden sisällä
– Vesi- ja viemäriverkoston tuominen alueelle, alustava selvitys ja siinä Puolustusvoimien tarpeiden huomioiminen (mm. heidän oman selvityksensä 1.12.2004 päivittäminen).
– Lennonjohtorakennuksen laajennus; WC-, toimisto- ja varastotilaosan suunnittelu ja toteutus.
– Selvitettävä miten lentokentän käytännön hallinto ja kunnossapito lähitulevaisuudessa järjestetään, jotta sen toimesta voidaan johdonmukaisesti vetää valittua toimintalinjaa ja kehitystoimenpiteiden toteutusta. Työmäärä ja sen mukana henkilöresurssien tarve on lisääntymässä.
– Suunniteltava ja toteutettava kahvila – koulutustilarakennus; tilaohjelma, kustannukset, hankekumppanuudet/rahoitus.
– Selvitetään mahdollisuus saada jakeluun muita polttoainelaatuja nykyisen 100 LL:n lisäksi, lähinnä ensi vaiheessa autobensiinin saatavuus.
– Keskustelu- ja neuvottelukierros Päijät-Hämeen isojen yritysten tapahtumien, urheilu-, kulttuuri. ja matkailuorganisaatioiden sekä oppilaitosten kanssa: Löytyykö lentokentän kehittämiseen yhteistä nimittäjää ja tahtotilaa?
– Alustava selvitys kevyempään teknologiaan perustuvan mittarilähestymis- ja navigointijärjestelmän soveltuvuudesta.
– Kiitotien 18/36 suuntaisen seisontapaikan ja rullaustien varustaminen hulevesi ja – viemärikaivojärjestelmällä.
Selvityksiä ja toteutus 5-10 vuoden sisällä
– Huolto- ja korjaushallin suunnittelu ja kustannusarvio sekä toteutus erillisenä investointihankkeena. Mukaan hankkeeseen on saatava ilmailualan yrittäjiä.
– Lähestymissektoreiden maa-alueiden varaukset ja esteiden poistaminen.
– Mahdollisen mittarilähestymis- ja navigointijärjestelmän hankinta
– Pääkiitotien ja rullaustien pidentäminen 1500–1800 metriin. Tähän tietenkin liittyy rakennesuunnittelu, kustannusarvio sekä toteutus. Ilman tätä investointia Lahti-Vesivehmaan lentokenttä tulee jäämään liikennepaikkana puolitiehen.
Selvityksen käytössä ollutta lähdemateriaalia:
– Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö ja Suunnittelukeskus Oy, Lahti-Vesivehmaan lentokentän kehittämissuunnitteluun liittyvät taloudelliset selvitykset, 1996
– Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö ja Suunnittelukeskus Oy, Lahti-Vesivehmaan lentokentän kehityshankkeen asiakaskysely, 1995
– Ilmailulaitos, Lahti-Vesivehmaan lentokentän sähkö- ja navigaatiojärjestelmien kehittämissuunnitelma, 1997
– Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö, Vesivehmaan lentopaikan pysyväismääräykset, voim. 25.5.1989
– Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö, Säädekirja ja säännöt, 12.10.1971
– Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö, Tasekirja tilikaudelta 2006
– Maakuntahallitus ja Maakunnan yhteistyöryhmä, Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2006–2007
– Maakuntakaava ja kaavaselostus 2006
– Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö, Hallituksen kokouspöytäkirja 29.5.2007
– Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö, Hallituksen kokouspöytäkirja 11.10.2007
– Asikkalan kunnan ympäristölautakunta, Ympäristölupahakemus: Lentokenttä, Lahti-Vesivehmaan lentopaikka Vesivehmaan kylässä, 13.6.2006
– Asikkalan kunnan ympäristölautakunta, Ympäristölupapäätös, 18.10.2006
– Metsähallitus, Vuokrasopimus Metsähallituksen ja Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiön välillä (liite metsätalouskartta), 17.11.2003
– Lakes, Muistio Lahti-Vesivehmaan lentokentän työryhmä, 17.5.2006
– Lakes, Muistio Lahti-Vesivehmaan lentokentän työryhmä, 23.5.2006
– Lakes/Petri Jalkanen, Vastaus P-H:n lentokenttäsäätiön tiedusteluun lentokenttäselvityksen käynnistämisestä, 1.11.2006
– Kalevi Soikkeli, Lähestymissektori- ja suoja-aluekartta
– Padasjoen lentokerho ry, Päijät-Häme Lentoon – hanke 22495, Indikaattorit, 2007
– Padasjoen lentokerho ry, Päijät-Häme Lentoon – hanke 22495. Loppuraportti, 2007
– Risto Niemi, esityskalvot Lahti-Vesivehmaan lentopaikan (EFLA) kehittäminen, 2007
– Risto Niemi, Muistio lentokentän kehittämisestä tavoitteiden mukaisesti, 2007
– Risto Niemi, Muistio Päijät-Häme Lentoon – projektiin liittyviä tapahtumia Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiötä ja säätiön toimialaa koskien, 30.5.2007
– Helsingin Sanomat, pääkirjoitusartikkeli “Jos et halua kärsiä, maksa lisää“, 22.10.2007
– Etelä-Suomen Sanomat, artikkeli Vesivehmaan lentokenttä lisätilojen tarpeessa, 3.10.2007
– Läntisen Maanpuolustusalueen esikunta, kirje Asikkalan kunnalle, 10.7.2007
– Hämeen Rykmentti: Lausunto Metsähallitus/S. Alkula, Sysmän Ilmailukerhon rakennushankkeeseen Vesivehmaan lentokenttäalueella, 17.10.2007
– Päijät-Hämeen Ilmailuyhdistys ry, Toimintaesite, 2007
| 
