Vesivehmaan lentokentän historiaa

Vielä 1930-luvun alkupuolella Suomessa oli varsin vähän lentokenttiä. Ilmavoimiemme lentokalusto oli valtaosin kellukkeilla varustettuja ja kentät valtaosin vesilentoasemia. Ilmavoimissa aloitettiin vuonna 1937 etsinnät uusien maalentotukikohtien paikoista. Lahden lähiympäristöstä näitä löytyikin kaikkiaan 4 kappaletta: Hollolasta, Selänpäästä, Padasjoelta ja Vesivehmaalta. Kenttien rakentaminen aloitettiin 1939 ja ne valmistuivat kesällä 1940. Kentän ensimmäinen käyttäjä oli LeLv24 Brewster B239 -koneineen, jotka edustivat silloista Ilmavoimiemme huippukalustoa. Maailmanpoliittinen tilanne johti Suomen niin sanottuun jatkosotaan, johon laivue osallistui ensin Vesivehmaan ja Selänpään kentiltä seuraten myöhemmin eteneviä joukkoja lähemmäksi rintamaa. Tämän jälkeen, lähes koko sodan ajan, Vesivehmaa toimi vilkkaana koulutuskenttänä. TLeLv 35 järjesti ohjaajakursseja ennen lentäjien siirtoa varsinaisiin rintamalaivueisiin. Laivueen kalusto koostui erittäin monista konetyypeistä, kaksitasoisista Smolikeista Pyry-harjoitus-hävittäjien kautta Fokker- ja Fiat-hävittäjiin. Aivan sodan lopussa Vesivehmaata käytti tukikohtanaan myös pommikonelaivue PLeLv48 Bristol Blenheim kalustollaan.

Sodan päätyttyä kentän aluetta käyttivät jonkin aikaa ilmatorjuntajoukot ja Lahden Purjelentokerho. Myös Ilmasotakoulu piti kentällä leirejään muutamina vuosina, jonka jälkeen kenttä alkoi käyttämättömänä metsittyä, kunnes Lahden Ilmailukerhon paluu Vesivehmaalle elvytti kentän toimintaa.60-luku oli jo vilkasta aikaa. Kentällä järjestettiin lentonäytöksiä ja muun muassa purjelennon PM-kilpailut, jossa oli osanottajia kaikista pohjoismaista. Jo tuolloin kentällä toimi kesäisin useita kerhoja, esimerkiksi helsinkiläisistä PIK, Nuorisoilmailijat sekä Padasjoen kentältä Vesivehmaalle siirtynyt Padasjoen Lentokerho Ry.

Lentokentällä on järjestetty suuria yleisötapahtumia ja kilpailuja, viimeisimpänä ja suurimpana Jukolan viesti vuonna 2002.

Erääseen sodanaikaisista halleista oli Ilmavoimiemme toimesta varastoitu käytöstä poistettua lentokalustoa aina 1920-luvulta alkaen. Muutamien Ilmavoimissa palvelleiden ideana Lahteen perustettiin uusi yhdistys, Lahden Ilmasilta Ry, jonka tavoitteena oli näiden koneiden säilyttäminen jälkipolville. Aluksi oli tarkoitus estää näiden noin 30 koneen lopullinen tuhoutuminen. Mutta myöhemmin ilmailumuseoiden perustamisen jälkeen, koneet on valtaosin entisöity eri museoiden kokoelmiin. Tilalle on tullut uudempaa kalustoa, muun muassa vasta muutama vuosi sitten Ilmavoimiemme käytöstä poistuneet MiG-21bis ja SAAB 35 Draken hävittäjät. Halli on avoinna yleisölle kesäisin aina kun sää sallii. Ilmasillan toimesta on museohallin viereen pystytetty muistomerkki sodan aikana Vesivehmaata tukikohtanaan käyttäneiden Ilmavoimien laivueiden muistoksi.

Päijät-Hämeen kunnat ja eräät yritykset huomasivat 70-luvun alussa alueellisen lentokentän tarpeellisuuden. Valinta kohdistui Vesivehmaan kenttään, joka hyväkuntoisena ja keskeisen sijaintinsa ansiosta oli vaihtoehdoista kehittämiskelpoisin. Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö perustettiin kehittämään ja ylläpitämään kenttää. Säätiö solmi vuokrasopimuksen PLM:n kanssa, ja on sittemmin saanut työhön myös valtion avustusta muun muassa asfaltointiin